Ja taas, pitkästä aikaa vaivaudun kirjoittamaan. Elikkäs, olkaa hyvä!

1.jpg

Pojat suuntasivat kohti yliopistoa, hei hei vain. Perille päästyään he muuttivat asuntolaa, jossa Tommi oli odottamassa ja suuntasivat sen jälkeen suoraan osakuntaan(ko?). (oliko se osakunta?)

4.jpg

Panullahan oli tyttöystävä, joten tästä Silva Eskola-nimisestä nuoresta naisesta tulee morsian Markukselle.

5.jpg

Markus ryntäsikin heti tutustumaan Silvaan. Neiti olikin varsin otettu, mutta...

6.jpg

... kieltäytyi silti ensisuudelmasta.

7.jpg

Markus oli tietenkin aivan maassa tapahtuneesta. Mutta ei kai sitä tarvitse ruveta Silvan nenän alla pillittämään? No jaa, simien mielentiet ovat tutkimattomia.

8.jpg

Käväistyään lemmenlilluttimessa Markus yritti uudestaan, ja tällä kertaa Silva ei kehdannut kieltäytyä.

9.jpg

Ja kas vain, suudelman jälkeen Markus fiksuna poikana (miehenä?) vaihtoi takin ylleen, mutta Silva jäi hytisemään pikku-pikku-bikineissään. Mutta totta kai Markus lämmittää, mikäs sen ihanampaa kun tanssiminen lumihangessa??? (tosin itse harrastin sitä helmikuussa, mutta ei noiden nyt sentään tarvitsisi...)

12.jpg

Krhm... Markus siis pääsi poikuudestaan ja kaikesta sen tuomasta noloudesta ("hei eksä vieläkään oo ollu kenenkään muijan kaa silleen?")

14.jpg

Terinamme päätähti/perijä Markus muuttui hetkelliseti ihanan sinertäväksi. Kaakaota lärviin ja Silvan luo!

15.jpg

Hmm... Heti kädet pois, herraseni!

16.jpg

Ja takaisin poreammeeseen. Siellä ei ainakaan tule kylmä.

18.jpg

Silva vain katsoo ihmeissään vierestä kun Markus hytisee. Heti sisään, poika.

17.jpg

Silvan lähdettyä Markus lyhistyi jäisenä maahan. Onneksi Panu saapui pelastamaan pikkuveljensä. Eli siis tökkimään tuolla älyttömällä hiustenkuivaajallaan.

19.jpg

Yliopistoelämä ei oikein sopinut herrallemme, joten hän otti suunnan kohti kotia. 'Hei hei vain.

Ensi osassa näemme, millaisen perheen Silva ja Markus oikein perustavatkaan. Jatkon tulemisessa saattaa taas mennä aikaa,koska seuraavan osan kuvat ovat (taas) mystisesti kadonneet. Olen vaivannut teitä harvoja lukijoitani niin paljon kuvattomuudella, että teen mitä tahansa löytääkseni ne kuvat. Niin ja anteeksi lyhyt osa.